Paimionjoen valuma-alueen yleissuunnitelma Saaristomeri-ohjelman puitteissa
Paimionjoen valuma-alueelle on valmistunut osana Saaristomeri-ohjelmaa yleissuunnitelma , jonka on tilannut Varsinais-Suomen ELY-keskus. Yleissuunnitelmassa kuvataan alueen ominaisuuksia, maankäytön muotoja, kuormituslähteitä sekä muita veden valuntaan ja -hallintaan vaikuttavia tekijöitä. Suunnitelman pohjalta laaditaan myös tarkempia toimenpidesuunnitelmia, joiden avulla alueen vesienhallintaa ja maankäyttöä kehitetään entistä kestävämmäksi.
Työ on jaoteltu kolmeen osaan:
1. Valuma-alueselvitys, jossa on kerätty tietoa Paimionjoen valuma-alueen erityispiirteistä, ongelmista ja kuormituksesta.
2. Yleissuunnitelma, joka tunnistaa alueelle sopivia maankäytön suosituksia ja muita ratkaisuja yleisellä tasolla.
3. Toimenpidesuunnitelma, jossa annetaan tarkempia toimenpide-ehdotuksia kahdelle osavaluma-alueelle, Tarvasjoelle ja Painio-järvelle. Näille alueille tehdään tarkempia suunnitelmia yhteistyössä maanomistajien kanssa.
Valuma-alueselvitys:
Paimionjoki on suurin Saaristomereen laskeva uoma, ja valuma-alueella toteutettavat toimenpiteet voivat merkittävästi parantaa sekä Paimionjoen että Saaristomeren ekologista tilaa. Pääpaino kuormituksen hallinnassa on maataloudesta ja metsätaloudesta peräisin olevan hajakuormituksen vähentämisessä.
Paimionjoki ja sen suulla sijaitseva Paimionlahti ovat luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäviksi, ja niitä kuormittavat erityisesti korkeat kokonaisravinnepitoisuudet, sameus ja humuspitoisuus. Suurimmat paineet vesistön tilaan aiheutuvat maatalouden hajakuormituksesta, jätevedenpuhdistamoiden pistekuormituksesta sekä haja- ja loma-asutuksen jätevesistä.
Valuma-alueen maaperä on pääosin savista ja eroosioherkkää, ja alue on intensiivisesti viljeltyä. Tiivis savinen maa ja uomiin viettävät rinteet edistävät vesien nopeaa huuhtoutumista jokeen maa-alueilta, vieden mukanaan ravinteita.
Toimenpiteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon ravinnekuormituksen ja eroosioherkkyyden lisäksi myös alueen luontoarvot ja kulttuurihistorialliset merkitykset. Erityisesti kestävän maatalouden tukeminen on tärkeää samalla lisäten maisemallisten arvojen säilymistä. Alueella on useita luonnonsuojelualueita ja luonnonmonimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä. Suunnittelussa tulee huomioida myös luontodirektiivin lajit ja varmistaa, että toimenpiteet tukevat alueen monimuotoisuutta.
Paimionjoen valuma-alueen toimenpiteet tähtäävät ravinnekuormituksen ja eroosion hallintaan. Alueen ekologisen tilan parantamiseen tarvitaan monipuolisia ja kohdennettuja toimia.
Yleissuunnitelma:
Ravinnekuormituksen arviointi ja suositeltavat toimenpiteet
Paimionjoen valuma-alueen ravinne- ja kiintoainekuormitusta on arvioitu Ympäristökeskuksen VEMALA-mallilla, joka huomioi muun muassa maatalouden, metsien, haja-asutuksen ja laskeuman kuormituksen. Malli hyödyntää hydrologisia ennustemalleja ja erillisiä työkaluja, kuten Vihma-työkalua peltojen kuormituksen tarkasteluun ja Icecream-mallia ravinnekierron arviointiin. Tulosten mukaan merkittävä kuormituksen lähde on maatalouden hajakuormitus, ja metsistä kulkeutuva kuormitus paikallisesti, erityisesti valuma-alueen yläosilla.
Ravinnekuormituksen vähentämiseksi on suositeltavaa toteuttaa toimenpiteitä koko valuma-alueella, mutta parhaat tulokset saadaan keskittymällä erityisesti joen merkittävimpiin sivu-uomiin ja yläjuoksun järviketjun valuma-alueille. Tehokkaita toimenpiteitä ovat muun muassa kosteikot, kaksitasouomat, eroosiosuojaukset, laskeutusaltaat, pohjapadot sekä maaperän kasvukunnon parantaminen. Eroosioherkillä savimailla suositellaan suojavyöhykkeiden käyttöä, maaperän eroosion ehkäisyä kipsikäsittelyllä ja viljelymenetelmillä, sekä lannoituksen optimointia ja ravinteiden kierrätystä.
Metsätalouden osalta on tärkeää hallita orgaanisen hiilen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin suojavyöhykkeillä, laskeutusaltailla ja tarvittaessa ojia tukkimalla. Pienten uomien kunnostaminen metsissä voi myös vähentää luonnonhuuhtoumaa.
Pienimuotoiset toimenpiteet, kuten suoja-alueet ja eroosiosuojaukset, voivat olla maanomistajien ja asukkaiden itse toteutettavissa, kun taas laajemmat toimenpiteet vaativat tarkempia suunnitelmia ja maastotarkistuksia. Yhteistyö alueen metsänomistajien, maanomistajien ja viljelijöiden kanssa on keskeistä pitkäaikaisten ratkaisujen saavuttamiseksi. Tilakohtainen neuvonta ja koulutus paikkatietojen hyödyntämisestä tukevat toimenpiteiden tehokasta toteutusta.
Toimenpidesuunnitelmat Tarvasjoen ja Painio-järven valuma-alueille
Tarvasjoen ja Painio-järven valuma-alueilla tullaan suorittamaan maastokäyntejä maanomistajien kanssa. Näissä kohteissa karttatarkastelun pohjalta on tunnistettu mahdollisia paikkoja vesienhallintaratkaisujen toteuttamiselle. Käydyissä kohteissa tehdään suunnittelua talven aikana , ja kevään puolella aloitetaan tarkemmat suunnittelutyöt yhdessä maanomistajien kanssa. Tavoitteena on käynnistää toimenpiteiden toteutus, kuten kosteikkojen, kaksitasouomien ja muiden luonnonmukaisten vesienhallintarakenteiden rakentaminen soveltuviin paikkoihin.
Valuma-alueen suunnitelmat antavat myös mahdollisuuden pohtia viljelijöiden kanssa , millaisia toimia peltojen vesitalouden ja maankasvun parantamiseksi voitaisi tehdä. Yhteistyö maanomistajien kanssa on keskeinen osa suunnittelutyötä ja mahdollistaa tehokkaiden vesienhallintaratkaisujen toteuttamisen Paimionjoen valuma-alueella.