Kalastus
Paimionjoen kalastus on hyvin vaihtelevaa eri puolilla jokea. Paimionjoen alaosissa jokisuusta ensimmäiseen voimalaitospatoon saakka kalastetaan pääasiassa verkoilla vaelluskaloja, kuten vaellussiikaa, meritaimenta ja merilohta. Paimionjoki on aikaisemmin ollut tunnettu vaelluskalajoki, jossa kalat pystyivät nousemaan pitkälle jokea ylöspäin myllypadoista huolimatta. Lohikalojen lisäksi vielä 1900-luvun alkupuolella joessa tavattiin runsaita määriä yläjuoksulle kutemaan vaeltavia vimpoja. Nyt kalojen alimpina vaellusesteinä ovat joen kolme voimalaitosta, joista Askalan voimalaitos (valmistunut 1936) on alin. Askalan voimalaitokselle on määrätty kalatievelvoite, mutta sitä ei ole toteutettu. Taimen elää luonnonvaraisena vain Paimion Vähäjoessa ja Karhunojassa, joista niillä on liikkumismahdollisuus merialueelle. Kanta on lähimpänä Uskelanjoen taimenkantaa.
Paimionjoen keskiosissa, voimalaitospatojen yläpuolella, on useita koski- ja virta-alueita, joissa kalastetaan virvelillä, perholla sekä ongella. Yleisimmät koskialueiden saaliskalat ovat turpa, hauki, ahven, lahna, pasuri, salakka sekä särki. Myös toutainta tavataan harvakseltaan.
Paimionjoen yläosissa sijaitsee Someron järviketju, joka koostuu useasta peräkkäisestä järvestä. Järvialueella kalastetaan sekä pyydyksillä että vapavälinein. Järvialueella kalastajan tyypillisimpinä saalislajeina ovat ahven, hauki sekä kuha.
Kalat ja ravut Paimionjoessa

Paimionjoen kalasto vaihtelee hyvin paljon joen eri osien välillä. Koko jokialueella esiintyviä kalalajeja ovat ahven, kiiski, hauki, kivennuoliainen, lahna, pasuri, salakka, särki, turpa, törö, kivisimppu sekä made. Paimionjoen jokialueen yläosien ja Someron järviketjun kalalajeihin kuuluvat myös kuha ja toutain. Someron järvialueilla on aiemmin mainittujen lisäksi aikoinaan tavattu sulkavaa, kuoretta, karppia, suutaria, ankeriasta, taimenta, ruutanaa, sorvaa ja siikaa. Osaa näistä lajeista tavataan edelleen satunnaisesti järvillä, osa lienee hävinnyt kokonaan.
Voimalaitospatojen alapuolella esiintyy myös jokeen merestä nousevia vaelluskaloja. Näitä ovat kuore, säyne, merilohi, siika sekä meritaimen. Satunnaisesti myös muita lajeja nousee merestä Paimionjokeen, esimerkiksi toutainta. Myös vimman ja ympyräsuisiin kuuluvan nahkiaisen tiedetään nousseen Paimionjokeen aikaisemmin. Paimionjoen alaosien sivupurossa on myös säilynyt pikkunahkiaiskanta.
Paimionjoella tavataan myös täplärapua lähes koko jokialueella. Jokialueella kanta on erittäin heikko tai lähes hävinnyt, mutta yläosan järviketjulla kanta on heikko tai kohtalainen. Jokirapua tiedetään esiintyvän enää vain yhdessä Paimionjoen sivupurossa.
KALA- JA RAPUTUTKIMUKSIA