Paimionjoen valuma-alue

Paimionjoki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva joki. Vesistöalueen kokonaispinta-ala on 1 088 km2. Joen pituus on noin 110 km, mihin sisältyy joen latvaosan järviketju ja runsaan 70 km:n pituinen jokiosuus. Paimionjoen vesistöalueen järvisyys on pieni, vain 1,5 % vesistöalueen kokonaispinta-alasta. Paimionjoen 32 kilometrin pituinen järviketju saa alkunsa Someron Painiosta ja päättyy Hovirinnankosken säännöstelypatoon. Väliin jää Hirsjärvi, Kirkkojärvi, Saarentaanjärvi, Pusulanjärvi, Rautelanjärvi, Åvikinjärvi ja Pitkäjärvi. Paimionjoen suurin sivuhaara on Tarvasjoki, joka liittyy Paimionjokeen Juvankoskella.

Paimionjoki saa alkunsa metsäisiltä harjualueilta Somerniemeltä Somerolta. Se virtaa Koski Tl:n, Marttilan ja Liedon kautta Paimioon laskien Paimionlahteen. Vesistöalueeseen kuuluu myös Tarvasjoen osavaluma-aluetta Pöytyällä sekä alueita eteläisestä Tammelasta.  

saaristomeren valuma-alue
Kuva 1. Saaristomeren valuma-alue ja Paimionjoen valuma-alue (tumman ruskea).

 

Valuma-alue
Kuva 2. Paimionjoen valuma-alue

 

Paimionjokilaakso Paimionlahdelta ylös jokivartta aina Liedon kuntaan kuuluvan Tarvasjoen keskustaajamaan asti kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin (pinta-ala 6 000 ha) ja osa tästä alueesta kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon. Se edustaa tyypillistä lounaissuomalaista jokilaaksomaisemaa kartanoineen ja kylineen. Paimionjoki laskee Paimionlahteen, joka sijaitsee pitkän ja kapean, syvälle sisämaahan ulottuvan lahden perukassa. Paimionlahden perukka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon ja on arvokas lintujen pesimä- ja muutonaikainen levähdysalue. Lahdella esiintyy myös muutamia harvinaisia kasvilajeja ja Paimionlahti on myös merkittävä kevätkutuisten kalojen lisääntymisalue.

Paimionjoen vesistöalueella asuu vakituisesti noin 25 000 asukasta. Paimionjoen vesistöalue on tyypillistä lounaissuomalaista eroosioherkkää savikkoaluetta ja peltojen osuus kokonaispinta-alasta on suuri. Vesistöaluetta luonnehtii pelto- ja metsämaisema ja pellot ovat keskittyneet pääasiassa vesistöjen varsille. Alueen maankäytön vaikutukset heijastuvat myös vesistökuormituksen jakautumiseen.

Järvet

Paimionjoen vesistöalueen suurin järvi on Somerolla, entisen Somerniemen alueella sijaitseva vesistön latvajärvi Painio (781 ha). Joen yläjuoksulla Somerolla 32 kilometrin mittaisen järviketjun muodostavat Hirsjärvi (245 ha), Kirkkojärvi (59 ha), Saarentaanjärvi (43 ha), Rautelanjärvi (30 ha), Pusulanjärvi (62 ha), Åvikinjärvi (7 ha) ja Pitkäjärvi (34 ha) sekä Myllylammi (13 ha). Painioon laskevat metsäisillä alueilla sijaitsevat Vesajärvi (46 ha), Särkjärvi (40 ha), Siikjärvi (48 ha), Poikkipuoliainen (14 ha) ja Mustjärvi.  Tammelan puolelta Torronjokena alkunsa saavan Pajulanjoen latvajärviä Tammelassa ovat Valkjärvi (65 ha), Valajärvi (51 ha), Tourunjärvi ja Haiponjärvi. Kosken Tl kunnan alueella Paimionjokeen laskee Liipolanjärvi.

Someron metsäjärvet

Alueen suurimman järven, Painion, tilaa heikentävät erityisesti korkeat ravinnepitoisuudet, savisameus ja säännölliset sinileväkukinnat. Keskeinen kuormittaja on maatalous, joten valuma-alueella on toteutettava erityisesti maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä, mutta myös haja- ja loma-asutuksen sekä metsätalouden kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Painion tilaan vaikuttaa oleellisesti myös säännöstely ja takaisinvirtaus Paimionjoesta.

 

Taulukko 1. Paimionjoen vesistöalueen suurimmat järvet (Salmi & Kipinä-Salokannel 2010, Kipinä-Salokannel 2015).
Rr= runsasravinteiset järvet; Mh = matalat humusjärvet, Vh = pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet

Järven nimi

Pinta-ala

(ha)

Kunta

Tilavuus (milj. m3)

Keskisyvyys

(m)

Suurin syvyys (m)

Tyyppi

Painio

781

Somero

29,8

3,8

12,4

Rr

Hirsjärvi

245

Somero

14,5

5,7

30

Rr

Kirkkojärvi

59

Somero

 

 

 

Rr

Pusulanjärvi-Rautelanjärvi

94

Somero

 

 

 

Rr

Valajärvi

52

Tammela

 

 

 

Mh

Valkjärvi

65

Somero/Tammela

 

 

 

Vh

 

Järviketjun syvyyskartat

Indeksikartta

Mittakaava5000_1

Mittakaava5000_2

Mittakaava5000_3

Mittakaava5000_4

Mittakaava5000_5

Mittakaava5000_6

Mittakaava5000_7

Mittakaava5000_8

Mittakaava5000_9

Mittakaava5000_10

Mittakaava5000_11

Mittakaava5000_12

Mittakaava5000_13

Mittakaava5000_14

Mittakaava5000_15

Mittakaava5000_16

 

Sivujoet

Paimionjoen suurin sivujoki on Mellilän Mustajärvestä alkunsa saava, Pöytyän ja Liedon kautta virtaava, Tarvasjoen taajaman luona Paimionjokeen laskeva Tarvasjoki. Pienempiä sivujokia ovat Tammelan eteläosista alkunsa saava, Someron Hirsjärveen laskeva Pajulanjoki eli Virkaanjoki, Someron pohjoisosista alkunsa saava, Someron Kirkkojärveen laskeva Jaatilanjoki, Paimiossa joen alajuoksuun yhtyvä Vähäjoki, Kosken Tl pohjoisosista alkunsa saava, Somerolla Paimionjokeen laskeva Puostaanoja eli Palojoki sekä Marttilassa Paimionjokeen pohjoisesta laskevat Ihmistenoja ja Hirvasoja. 

 

Taulukko 2. Tietoja Paimionjoesta ja sen tärkeimmistä sivuhaaroista (Salmi & Kipinä-Salokannel 2010, Kipinä-Salokannel 2015).
Ssa= Suuret savimaiden joet; Ksa = Keskisuuret savimaiden joet; Psa= Pienet savimaiden joet.

Joki

Valuma-alueen pinta-ala (km2)

Järvisyys

Tyyppi

Paimionjoen alaosa

1088

1,6

Ssa

Paimionjoen keskiosa

785

 

Ksa

Paimionjoen yläosa

469

 

Ksa

Tarvasjoki

139

<0,1

Ksa

Pajulanjoki/Virkaanjoki

102

1,8

Psa

Jaatilanjoki

96

 

 

Vähäjoki

77

 

 

Puostaanoja/Palojoki

57

 

 

Ihmistenoja

45

 

 

Hirvasoja

32