Säännöstely, padot ja koskialueet

Paimionjoen yläosan järviketjua säännöstellään Hovirinnankosken padolla. Säännöstelypadon korvaamiseksi luonnonmukaisella pohjapadolla lähdetään hakemaan lupaa sen jälkeen, kun lupaa varten tarvittavat selvitykset valmistuvat keväällä 2016. Säännöstelyä on tehty 1960-luvun alusta lähtien Turun vedenoton tarpeita varten. Turun Vesiliikelaitoksella on edelleen vedenottolupa enintään 1 m3/s Paimionjoesta Saviojan kautta Aurajokeen. Pumppaamo sijaitsee Liedon Kättylässä. Paimionjoen merkitys raakavesilähteenä on ratkaisevasti vähentynyt sen jälkeen kun Turun Virttaankankaan tekopohjavedenottamo valmistui. Paimionjoen vedenottoa Aurajokeen säätelevät sääolot, sillä lupaehtojen mukaan Aurajoessa sijaitsevan Turun varavedenottamon eli Aurajoen vedenpinta Halistenkoskella ei saa laskea alle tietyn rajan. Vuonna 2014 Turun Vesiliikelaitos pumppasi Paimionjoesta Aurajokeen lisävettä 6.–25.6. ja 9.7.–17.8.2014 välisinä aikoina pääosin 0,3 m3/s. Vuonna 2015 ei vettä pumpattu lainkaan.

Paimionjoen yläjuoksun järviketjulla sijainnut Rautelankoski on ruoppauksen seurauksena hävitetty, mutta on olemassa suunnitelmia sen luonnonmukaistamiseksi samassa yhteydessä Hovirinnankosken padon muutostöiden kanssa. Hovirinnankosken padon ja Rautelankosken muutostöiden lisäksi järviketjun säännöstelyn kehittämissuunnitelmiin vuonna 2016 kuuluu luvan hakeminen Painion järven luusuaan rakennettavalle luonnonmukaiselle pohjapadolle. Tällä pohjapadolla pyritään vähentämään Painion järveen päin tapahtuvaa takaisinvirtausta. Kosken Tl kunnan alueella sijaitseva Turun kaupungin omistama Karjakosken settipato purettiin ja korvattiin luonnonmukaisella pohjapadolla kesällä 2015. Karjakosken yläpuolella on myös ollut Kaltankoski, jonka muodostama luonnollinen pohjakynnys on 1950-luvulla ruopattu pois Karjakosken settipadon rakennustyön yhteydessä.

Paimionjoen alaosaa säännöstellään vesivoiman tuotannon tarpeisiin Koskienergian Oy:n omistamilla Juvan, Juntolan ja Askalan sähkövoimalaitosten padoilla, joiden kunkin putouskorkeus on 14 metriä. Lisäksi joessa on vanhoja mylly- ja sahateollisuuden patoja ja niiden jäänteitä. Paimionjoen pienempiä koskipaikkoja ovat Marttilassa Hirvaskosken koski, Palaistenkoski, Purhalan eli Vallan koski, Rounankoski ja Koskenpään koski sekä Koskella Patakoski

Juvan voimalaitos

Juvan voimalaitos
Juvan voimalaitos

Juvankosken rakentaminen voimalaitokseksi aloitettiin vuonna 1915, jolloin sähkön käyttö maaseudulla kasvoi huimaa vauhtia. Lounais-Suomen Sähkö-Osakeyhtiö oli Suomen vanhin maakunnallinen sähkölaitos, joka aloitti kylläkin sähkön tuotannon höyryvoimalla vuonna 1912. Kun Juvan voimala valmistui, voitiin Rantolan kallis höyryvoimala myydä ja tuottaa sähköä edullisemmin vesivoimalla. Juvan voimalaitokseen asennettiin kaksi Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n toimittamaa 150 kilowatin turbiinia, joihin kumpaankin kytkettiin Oy Gottfr. Strömbergiltä ostettu 165 kilovolttiampeerin kolmivaihegeneraattori. Nykyisin Juvankosken voimalaitoksessa sähköa tuottaa Koskienergia Oy. (Lähde: Liedon museo, https://www.liedonmuseo.fi/liedon-historia)

JOEN MUISTI - Juva 100 vuotta seminaari 24.9.2016

Auranmaan viikkolehti 13.9.2016 (lehdistötiedote) 

Turun tienoo 1.9.2016 (lehdistötiedote)

 

Juvan rinneportaat

Paimionjoki-yhdistys rakensi yhteistyössä paikallistahojen kanssa rinneportaat Juvan voimalaitoksen jyrkkään savirinteeseen.

Juvan voimalaitos 100 ja rinneportaat (Youtube-video)

Turun Sanomat 30.3.2016 (lehdistötiedote)

 

Säännöstelyn kehittäminen

Paimionjoen säännöstelyn kehittäminen Paimionjoen vesistön yläosan hydraulinen mallinnus HEC-RAS ohjelmistolla Ahopelto, Lauri & Verta, Olli-Matti, 2014.

Paimionjoen säännöstelyn kehittämissuunnitelma