Paimionjoen taimenkanta on äärimmäisen uhanalainen ja vaarassa hävitä kokonaan. Paimion Vähäjoki ja Karhunoja ovat joen ainoat alueet, joissa elää luonnonvarainen taimenkanta.
Paimionjoen kalaston tilaa, kunnostustarpeita sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia on selvitetty muun muassa Paimionjoki-yhdistyksen hankkeissa ja selvityksissä. Paimionjoen alaosassa suoritetuista kalastoselvityksistä käy ilmi, että istutetut vaelluskalat nousevat edelleen merestä Paimionjoen alaosiin, mutta luonnonvaraista lisääntymistä ei ole havaittu muualla kuin Paimion Vähäjoen alueella, jossa taimen lisääntyy. Paimionjoen alkuperäinen lohikanta on joesta hävinnyt. Samanlaisen kohtalon Paimionjoella on kokenut vaeltava särkikala vimpa. Myös Paimionjoen yläosissa on havaittu muutoksia kalastossa. Someron järviketjun alueella kuorekannat ovat taantuneet ja jokirapua on löydetty enää vain yhdestä purosta.
Nykytilassa olosuhteet vaelluskalojen lisääntymiselle Paimionjoen pääuomassa ovat huonot muun muassa voimalaitospatojen ja virtaaman säännöstelyn takia. Padot estävät kalojen vaeltamisen ja patojen alapuoliset koskialueet kärsivät virtaaman säännöstelystä. Voimalaitosten patoaltaisiin on hävinnyt yli 5 hehtaaria koskialueita, jotka soveltuisivat vaelluskalojen poikastuotantoalueeksi. Koskialueet olisivat tärkeitä kalojen lisääntymisalueina ja vesiluonnon monimuotoisuudelle. Myös voimalaitosten yläpuolisilla koskialueilla on kunnostustarvetta.
Joen ekologisen tilan parantamiseksi olisi tärkeää järjestää jatkuva virtaama voimalaitospadoilta jokiuomaan ja mahdollistaa kalojen vaeltaminen koko vesistöalueella. Paimionjoen yläosissa vaellusesteitä on jo poistettu ja uusia kohteita on työn alla. Myös vedenlaadun parantamiseen on panostettava muun muassa tehostamalla jätevesienkäsittelyä ja vesiensuojelua valuma-alueella.
Paimionjoen tilan kohentamisen parissa työskentelee Paimionjoki-yhdistyksen lisäksi aktiivisesti myös Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelutoimisto Valonia. Uhanalaisen taimenen elinympäristökunnostukset on aloitettu Paimion Vähäjoella ja Karhunojalla, joita on kunnostettu kunnostustalkoilla Valonian, Paimionjoki-yhdistyksen, ja Paimion kaupungin yhteistyöllä. Kunnostukset jatkuvat tulevana kesänä. Paimionjoki-yhdistys selvittää myös taimenen elinmahdollisuuksia Paimionjoen voimalaitospatojen yläpuolisilla vesialueilla.
Paimionjoen vaelluskalojen elinmahdollisuuksia ja sivupurojen ekologista tilaa pyritään parantamaan purokunnostustalkoilla. Ilmoittaudu mukaan!